Hakukokeilua

Mitä on haku?

Heinäkuussa tuli ilmoitus, että Pirkanmaan sennen (sveitsinpaimenkoirien rotuyhdistys) järjestää halukkaille jäsenilleen hakukurssin. Pidemmittä suunnitteluitta päätin ilmoittaa Asbelin kurssille. Kummallakaan, ei minulla eikä koiralla ollut minkäänlaista käsitystä hausta harrastuksena eli täysin ummikkona päätimme lähteä kokeilemaan lajia. Tiesin vain, että haussa koira etsii metsästä ihmisen. Alla hieman tarkempi kuvaus hausta niille, jotka lajia eivät tunne.

Haku tarkoittaa, että koira etsii nopeasti ja järjestelmällisesti ilmavainunsa avulla metsään piiloutuneita ihmisiä eli ”maalimiehiä”. Hakualueen keskellä kulkee pituussuunnassa keskilinja, jota ohjaaja kulkee eteenpäin ja josta koira lähetetään etsimään järjestelmällisesti vuorotellen kummallekin puolelle. Hakualue on tallattu, eikä koiran pitäisi jäljestää, vaan etsiä nimenomaan ilmavirtojen mukana kulkeutuvien hajujen perusteella. Hakualueen pituus ja työskentelyaika riippuu koiran kilpailuluokasta.

Maalimiehen löydettyään koiran tulee ilmaista hänet, joko haukkumalla tai rullalla. Haukkumalla ilmaiseva koiran tulee haukkua koetilanteessa niin kauan, kunnes ohjaaja saapuu paikalle. Rullailmaisu tarkoittaa sitä, että löydettyään maalimiehen, koira ottaa pannassaan roikkuvan rullan suuhunsa ja vie sen ohjaajalle. Tämän jälkeen ohjaaja kytkee koiran näyttöliinaan ja koira vie ohjaajan maalimiehen luo.

Lähde: http://www.kpsh.net/pk-haku/

Asbelin harrastustaustaa

Mutta ennen kuin kerron hakukokeilustamme, kerrottakoon lyhyesti Asbelin taustasta. Asbel on oikein sellainen jukuri muulipää, jonka luonne on aivan kertakaikkisen ihana, mutta samalla ah niin raivostuttava. Hän on itsenäinen ja tekee todellakin kaikki aina oman päänsä mukaan. Asbel kiihtyy ja innostuu muista koirista niin paljon, että kaikki harrastukset, joissa muita koiria on mukana, on voitu tämän herran kohdalla unohtaa. Poikkeuksena näyttelyt, joissa Asbel kävi muutaman kerran ennen kastrointiaan ja valioituikin Suomen muotovalioksi vuonna 2014. Näyttelyihin kun voi mennä vaikka tuntia paria aiemmin koiran kanssa rauhoittumaan joten kehässä käytös on jo sitten rauhallista. No, monissa muissa harrastuksissa kuten rallytokossa, jota monet grosset harrastavat, koiran pitäisi pystyä keskittymään siihen tekemiseen omistajan kanssa eikä siihen mitä muut koirat tekevät. Ei onnistu Asbelilta, tai voisi onnistua, mutta omistajan verenpaine nousisi sen verran korkealle, ettei se olisi enää kenellekään kivaa. Niinpä harrastusmäärä on jäänyt vähälle, ei sillä että mitään varsinaista harrastuskoiraa olisimme edes etsineetkään. Meille pääasia on, että koira haluaa liikkua meidän kanssa metsässä ja on perheenjäsen.

Mutta tulihan sitä jälkikurssilla käytyä kolmisen vuotta sitten ja se homma taittui Asbelilta hyvin. Tuolloinkin kuitenkin hieman keskittymistä häiritsi muut koirat, mutta selkeästi nenän käyttö on Asbelille luontaista. 

Asbelin harrastuksia on tokon ja muun vakavan toiminnan sijaan mm. ei niin vakava 

"rupikonnan etsintä" ;)

Ensimmäinen hakukokeilu

Hakukurssi järjestettiin Ylöjärvellä ja kurssille oli ilmoittautunut yhteensä kahdeksan koirakkoa (joista kaksi ei ollut ensimmäisellä kerralla paikalla): neljä berniä, hovawart, bordercollie, landseer ja Asbel. Ensimmäisen kerran ensimmäinen puolituntinen meni kun kouluttaja kertoi haun taustoista, periaatteista ja säännöistä. Kouluttaja kertoi myös mitä vaaditaan, jos haluaa edetä kilpatasolle asti. (tässä välissä minä hieman saatoin jopa ääneen naurahtaa. Ajatus Asbelin kanssa kisaamisesta sai väkisin hymyn huulille ;) ) Kävi ilmi, että kaikki muut paikallaolijat olivat jo aiemmin harrastaneet lajia joten me olimme ainoa "ummikkokoirakko". No, olin kuitenkin jo etukäteen ottanut selvää, että myös aloittelijat olivat tervetulleita, joten päätin että vaikka saisimme tyhmänleiman, esittäisin kaikki kysymykset mitä mielessä oli.  

Taustalla oli siis vähäistä harrastustoimintaa ja koko kesä menikin kotona ja metsässä möllötellessä, joten yhtäkkinen visiitti muualla sai selkeästi Asbelin kierrokset nousemaan. Olimme vuorossa toisena kun olimme nähneet yhden koirakon, iloisen bernin suorituksen. Päästyään kontista ja nähtyään ringissä odottavat ihmiset Asbel päättikin pitää (odotetusti) hienon konsertin, minkä seurauksena päätetiin, että Asbelin vuoro aloitetaan makkararingillä, jossa ympärillä olevat ihmiset kutsuvat nimeltä koiraa luokseen ja antavat herkkuja. Tarkoituksena on luoda mukava ilmapiiri koiralle ja että antaa mielikuva, että ihmiset ovat kivoja (Asbelin mielestä ihmiset ovat ihan kivoja kunhan ne on ensin kunnolla haukuttu, varsinkin tuollaiset epämääräiset, jotka seisovat ringissä metsässä ;) ). 

Pahoittelut huonosta kuvanlaadusta. Metsässä ei kännykällä saa oikein hyviä kuvia, eikä kuvien ottaminen ole helppoa kun samalla pitäisi pitää koiraa ja keskittyä jotenkin tekemiseen..

Makkararingin aikana minä odotin puskassa, sillä olimme todenneet, että koska aikasempaa hakuhistoriaa ei ole, olisi varmempaa jos maalimiehenä olisi tuttu ihminen. Etäisyys lähtöpisteestä oli sen verran lyhyt (n. 30 m), että Asbel löysi heti minut ja sai siitä palkkaa. Toiseen piiloon minä menin sitten vieraan maalimiehen kanssa, ja sovimme, että minä en reagoi löytöön mitenkään vaan maalimies kehuu ja antaa palkan. Jälleen kerran piilo oli helppo. Pääasia oli kuitenkin, että Asbel saa juonenpäästä kiinni. 

Kolmannella kerralla maalimiehenä oli ainoastaan vieras ihminen. Lähtötilanteessa maalimies näytti Asbelille namikippoa, jossa oli maksalaatikkoa, ja oikein lirkuttelemalla lähti juoksemaan metsään, minkä tarkoituksena oli herättää Asbelin mielenkiinto. Käännös pois päin, ettei Asbel näe suoraa linja 

piiloon ja kova nostatus Asbelille :" Mihin se ukko oikein meni? Missä ukko on" ym". Takaisin asemiin ja kun koira katsoo oikeaan suuntaan, lähetys etsintään sanalla "ukko". No edellämainitut toimenpiteet saivat sen verran Asbelin kiinnostuksen nousemaam, että Asbel hienosti lähti etsimään ja löysi maalimiehen. Ihan lopussa Asbelin kiinnostus lopahti, eikä poika malttanut tulla maalimiehen kanssa pois vaan lopussa lähti omille teilleen. 

Maalimies löydetty!

Analyysia

Asbel tykkää hakea, mikä on pääasia ja koko homman juju. Kouluttajan mukaan suurin osa koirista tykkää hausta, koska se ei ole ehkä niin justiinsa (vrt. esim toko) ja koira saa vapaasti juosta metsässä. Toisekseen Asbel lähti oma-aloitteisesti hakemaan. Kolmanneksi Asbel ei haukkunut maalimiehelle! Sinänsä yllättävää, koska voisin kuvitella, että ihmisille haukkuherkkä koira alkaisi haukkua kun löytää metsästä vieraan ihmisen. Asbel meni maalimiehen luokse empimättä ja teki työtä itsenäisesti. 

Tulossa seuraavalla kerralla...

Seuraavalla kerralla kerron enemmän miten haku sujui Sulolta, joka pääsi kokeilemaan osaamistaan kun Asbelin tassussa oli vekki ja poika oli muutaman päivän levolla. 

Oli nimittäin hyyyyyvin erilainen suoritus kuin Asbelilla ;)