Alkutalvi ja kevät on sujunut melko hiljaisissa merkeissä. Suurin osa koirien kanssa tekemisestä on sitä tavallista arkea. Sulon kanssa käydään kerran viikossa agitreeneissä, mutta muutoin elämä pyörii kahden karvakuonon kanssa arkisissa puuhissa. Mutta ei arkipuuhastelun tarvitse olla yksitoikkoista tai tylsää! Koirien kanssa voi kotona puuhastella vaikka mitä! Kaikessa tekemisessä on meillä periaate, että sitä tehdään mistä sekä koirat että omistaja pitää.
Lelunpiilotus
Molemmat pojat innostuvat lelun etsimisestä. Lelua piilotellaan sekä sisällä että ulkona. Ulkona piilot ovat jo melko haastavia, mutta pojat innokkaasti käyttävät nenää ja etsivät lelua. Sulo tuo lelun löydettyään sen minulle ja saa siitä palkan (ellei Asbel ehdi varastaa sitä Sulolta). Asbelille itse lelun löytyminen on palkka eikä häntä kiinnosta tuoda lelua minulle. Eikä tarvitsekaan, pääasia että tykkäävät tekemisestä.
Haku (piilo)
Yhtä lailla hakuhommat sujuvat ja kiinnostavat poikia. Meillä on iso metsäinen ja mäkinen tontti, josta löytyy hyvin piilopaikkoja. Usein menen edeltä piiloon, ja isäntä päästää koirat sitten etsimään kommennolla "missä äiti". Haukkujen kera koirat kirmaavat matkaan ja lähtevät tarkasti seuraamaan jälkiä/hajua. Se on hämmästyttävää kuinka tarkasti menevät tarkalleen samoja jälkiä kuin itse on mennyt. Yritän usein etsiä sellaisen piilon, josta hieman näen miten pojat homman hoitavat. Kaava on useimmiten hyvin samankaltainen: Sulo tulee vauhdilla ja löytää melkein aina ensin piilopaikan, mutta on muutamasta kohtaa oikaissut (keskimäärin kuitenkin tullut reittiä). Asbel yllättäen tekee tarkempaa työskentelyä ja tulee kiltisti oikeita hajureittejä tulleen kymmenisen metriä perässä. Pari "hakuharjoitusta" saattaa väsyttää poikia yhtä paljon kuin lenkki.
"Löyty! Ai sä oot siellä kallion alla piilossa!"
Piha-agility
Meillä ei ole yhtään estettä tai mitään agivälineitä pihassa (tosin tähän suunnitteilla muutos). Sen sijaan monimuotoinen piha kivineen ja puineen tarjoavat hieman mielikuvitusta käyttämällä oivia harjoituskohteita. Paikkoja vaihtelemalla saa harjoiteltua valssikuvioita ja muita agiliikkeitä. Takaakiertoa ym. on helppo pihassa harjoitella ("kierrä puu" ym). Asbelillekin yritin opettaa sanan "kierrä", mutta toistaiseksi vain Sulo osaa ko. tempun. Asbelin mielestä ilmeisesti puun kiertäminen on idioottimaista touhua, ainakin mikäli on Asbelin ilmeitä uskominen...
"Kierrä ite..."
Mummoilua
Meillä oli alkutalven ja kevään whippetvanhus Nala hoidossa. Nala on 14-vuotias reipas mummo, joka haluaisi lähinnä syödä ja nukkua. Mummeli jaksaa lenkillä mainosti, mutta mieluummin jäisi kotiin nukkumaan. Peiton alta hänet pitää usein kaivaa ja nostaa lattialle ja vielä työntää ovelta pihalle.
Ja koska Nala oli hetken aikaa mukana seikkailemassa Muulilaakson tarinoissa, kuuluu tietenkin asiaan, että pientä muuliutumista tapahtui myös Nalalle. Eräänä talvipäivänä Nala lähti Asbelin, Sulon ja isännän kanssa lenkille. Ilma oli hyvä ja vain pientä pakkasta mittarissa. Mainio lenkkeily sää siis. 15 minuuttia lenkin alusta puhelimeni soi ja isäntä soittaa metsästä, että Nala päätti lähteä omin päin kotiin. Vanhus on kuitenkin sen verran vikkelä, ettei hän saa sitä kiinni. Potkukelkka alle ja kilometrin mittaiselle matkalle vastaan 2- ja 4-vuotiaiden lasten kanssa (jotka ihmettelivät miksi äiti menee niin lujaa). Tiesin kyllä että Nala tulee kotiin, mutta mahdollinen liikenne matkan varrella huolestutti.
Puolessa välissä matkaa risteyksessä oli naapuruston isännän auto pysähdyksissä ja isännällä Nala sylissä. Oli juuri nostamassa mummoa autoon. Onneksi ehdin huikkaista, että koira on meille tulossa. Olisi siinä ollut ihmettelemistä, jos Nala olisi tuolla lyhyellä matkalla hävinnyt. Siinä sitten Nala vapaana potkukelkkailimme takaisin kotiin. Nala oli onnellinen kun pääsi takaisin sisälle (olisi myös mielellään mennyt vieraan autoon, koska sielläkin olisi ollut lämmin). Mikäpä sen parempi paikka kuin lämmin sänky!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti