Taustaa
Aloitimme Sulon kanssa agilityn harrastamisen tasan vuosi sitten. Sulon kanssa pohdimme harrastusmahdollisuuksia ja ongelmaksi tuli Sulon kanssa heti alussa runsaudenpula. Sulo on todella oppivainen ja halukas työskentelemään, joten tämän koira kanssa voisi harrastaa ihan mitä vaan. Toko ei minua ole ikinä kiinnostanut. Olen luonteeltani melko suurpiirteinen ja minua ei kiinnosta hinkata koiran kanssa esim. yhtä perusasentoa ja sitten huomata, että ollaankin kaksi senttiä vinossa ja tulee miinuspisteitä. Toki Sulon kanssa kotipihassa ja muutoin höntsäillään tokojuttuja ja monet tokon liikkeistä ovat sellaisia, että on hyvä ihan arkielämässäkin osata (esim. seuraaminen ym.). Mutta ei niin ei. Rallytoko on jo sitten toinen juttu ja se onkin meidän kokeilulistalla edelleen. Jostain syystä agilityn vauhti ja se, että omistaja juoksee mukana ja saa itsekin liikuntaa, on ollut kombinaationa sellainen, että lopulta pisimmän korren veti agility.
Tähtitekniikan kautta Tamskille
Vuosi sitten Sulon kanssa saimme innostuksen osallistua Tähtitekniikan alkeiskurssille Ylöjärvellä. Tähtitekniikan tilat sijaitsevat Koirakoutsin tiloissa ja voin lämpimästi suositella paikkaa. Tähtitekniikan alkeiskurssi ja jatkokurssi sisälsivät todella seikkäperäistä ja tarkkaa harjoittelua. Uskon, että saimme sieltä hyvät eväät harrastukselle, joskin omaan makuuni tahti oli siellä ehkä hivenen verkkainen (kunnon estesarjoja ei oikeastaan tullut vielä edes jatkokurssilla), mutta toisaalta perusasiat pitää ymmärrettävästi harjoitella pieteetillä ja niiden osaaminen hyvin auttaa edistymään agilityn harjoittelussa.
Tammikuussa 2016 Tähtitekniikan jatkokurssin jälkeen anoin pääsyä Tamskin ryhmään(Tampereen seudun koirakerho ry) puhtaasti siitä syystä, että Tamskin tilat sijaitsevat meitä puolet lähempänä: siinä missä Ylöjärvelle ajaa meiltä 40 minuuttia, Tamskin hallille kruisailee alle 20 minuutin. Aiemmin en voinut hakea ryhmäpaikkaa, koska viikkoryhmissä pitää koiran jo osata agilityn perusteet.
Hyppäys Tähtitekniikan tarkasta harjoittelusta Tamskin ohjaajamme siipien suojaan oli suuri. Tähtitekniikan tarkasta yhden, kahden ja kolmen esteen sarjoista lähdimme heti tekemään melkein täyspitkää rataa. Pieni hiki meinasi ensin pukata pintaan ensimmäisellä ja toisella kerralla, mutta ohjaajamme totesi, että tekemällä siinä oppii. No, minun tyyliini tällainen sopii että mennään eikä meinata. Olemme ryhmästämme selkeästi vähiten osaava, mutta muita seuraamalla oppii!
Nyt reenailemme Sulon kanssa kerran viikossa ryhmässä, jossa on viisi koirakkoa: sheltti, espanjanvesikoira, lagotto romagnolo, shetlanninlammaskoira ja Sulo, joka Tamskin virallisten listojen mukaan on kultainennoutaja. No, kultainen poika on sekä väriltään että luonteeltaan ja kovasti on noutajangeeniä, joten ollaan vaikka sitten kultaisianoutajia ;)
Sulossa on agilityä ajatellen paljon hyviä puolia, esim. ketteryys ja pyrkimys aina seurata ohjaajan ohjeita. Ohjaajakeskeisyys ei ole kaikissa tilanteissa hyvä asia, esimerkiksi kun pitäisi irrota estesarjalle, mutta itse valitsen mieluummin sellaisen ohjaajaherkän koiran, jota voi sitten harjoittaa irtoamiseen kuin sitten sellaisen, joka tekee mitä lystää (asia ei tietenkään ole oikeasti näin mustavalkoinen). Vetäjän mukaan meillä on hyvät mahdollisuudet edetä ja kisata jos vain halua riittää, mutta yksi askel kerrallaan.
Lopuksi pieni taidonnäyte tai oikestaan siis vain näyte ;) siitä, milti meno näyttää vuoden harjoittelemisen jälkeen. Vauhti on todella hidas, mutta perusperiaate itselläni on tässä, että mielummin hitaasti ja oikein kuin nopeasti ja väärin.
Lisäraporttia agin suhteen luvassa taas :)
Tammikuussa 2016 Tähtitekniikan jatkokurssin jälkeen anoin pääsyä Tamskin ryhmään(Tampereen seudun koirakerho ry) puhtaasti siitä syystä, että Tamskin tilat sijaitsevat meitä puolet lähempänä: siinä missä Ylöjärvelle ajaa meiltä 40 minuuttia, Tamskin hallille kruisailee alle 20 minuutin. Aiemmin en voinut hakea ryhmäpaikkaa, koska viikkoryhmissä pitää koiran jo osata agilityn perusteet.
Hyppäys Tähtitekniikan tarkasta harjoittelusta Tamskin ohjaajamme siipien suojaan oli suuri. Tähtitekniikan tarkasta yhden, kahden ja kolmen esteen sarjoista lähdimme heti tekemään melkein täyspitkää rataa. Pieni hiki meinasi ensin pukata pintaan ensimmäisellä ja toisella kerralla, mutta ohjaajamme totesi, että tekemällä siinä oppii. No, minun tyyliini tällainen sopii että mennään eikä meinata. Olemme ryhmästämme selkeästi vähiten osaava, mutta muita seuraamalla oppii!
Nyt reenailemme Sulon kanssa kerran viikossa ryhmässä, jossa on viisi koirakkoa: sheltti, espanjanvesikoira, lagotto romagnolo, shetlanninlammaskoira ja Sulo, joka Tamskin virallisten listojen mukaan on kultainennoutaja. No, kultainen poika on sekä väriltään että luonteeltaan ja kovasti on noutajangeeniä, joten ollaan vaikka sitten kultaisianoutajia ;)
Sulon agilityominaisuudet
Sulolla on mahtava kombinaatio kyky rauhoittua ja sitten syttyä tekemiseen kun mennään. Sulo on superrauhallinen hallilla (vaikka välillä tekee jotain ihmetempomisia joidenkin koirien suuntaan), mutta sitten kentällä mennään täysillä. En lakkaa ihastelemasta tuota rauhallisuuden ja silti energisyyden yhdistelmää. Siis aivan täydellinen minun makuuni!
Sulo ressaa ihan hirveästi hallilla ;)
Sulossa on agilityä ajatellen paljon hyviä puolia, esim. ketteryys ja pyrkimys aina seurata ohjaajan ohjeita. Ohjaajakeskeisyys ei ole kaikissa tilanteissa hyvä asia, esimerkiksi kun pitäisi irrota estesarjalle, mutta itse valitsen mieluummin sellaisen ohjaajaherkän koiran, jota voi sitten harjoittaa irtoamiseen kuin sitten sellaisen, joka tekee mitä lystää (asia ei tietenkään ole oikeasti näin mustavalkoinen). Vetäjän mukaan meillä on hyvät mahdollisuudet edetä ja kisata jos vain halua riittää, mutta yksi askel kerrallaan.
Lopuksi pieni taidonnäyte tai oikestaan siis vain näyte ;) siitä, milti meno näyttää vuoden harjoittelemisen jälkeen. Vauhti on todella hidas, mutta perusperiaate itselläni on tässä, että mielummin hitaasti ja oikein kuin nopeasti ja väärin.
Lisäraporttia agin suhteen luvassa taas :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti